Terveystietoa

A-vitamiini on yksi tärkeimmistä vitamiineista. Se on tarpeellinen silmille, hämäränäölle, vastustuskyvylle sekä lisäksi hedelmällisyydelle ja sikiönkehitykselle.

Aminohapot ovat proteiinien rakenneaineksia. Elimistö pystyy itse tuottamaan osan näistä, kun taas välttämättömät aminohapot on saatava ravinnosta.

Antioksidantit ovat osa kehon luonnollista puolustusta reaktiivisa happiyhdisteitä vastaan. Ne auttavat kehoa suojautumaan ulkoa tulevilta haittavaikutuksilta.

Astaksantiini on voimakas antioksidantti. Astaksantiinia löytyy luonnosta kasvien väriaineena ja se suojaa elimistöämme hapetusstressiltä.

B-vitamiinit luokitellaan yhdeksi ryhmäksi. Kullakin B-ryhmän vitamiineista on oma tehtävänsä eivätkä ne voi korvata toinen toisiaan.

B-ryhmän vitamiinit auttavat ja vahvistavat aineenvaihduntaa sekä hermosolujen ja lihasten toimintaa. Ne osallistuvat solun muodostukseen ja edistävät hiusten, ihon ja kynsien hyvinvointia.

Beetakaroteeni on antioksidantti, joka muun muassa voi vähentää soluvaurioita sekä ihon ennenaikaista ikääntymistä. Kun elimistö tarvitsee A-vitamiinia, beetakaroteeni pystyy elimistössä muuttumaan A-vitamiiniksi tarpeen mukaan.

Biologinen hapettuminen on soluissa käynnistynyt hajoamisprosessi. Prosessin vaikutuksesta vanhenemme, keho ikäänkuin "ruostuu" sisältäpäin. Antioksidantit voivat jarruttaa hajoamisprosessia.

C-vitamiini kuuluu ryhmään vesiliukoisia vitamiineja ja on tärkeä vastustuskyvylle.

D-vitamiini on yksi tärkeimmistä vitamiineista. D-vitamiinia muodostuu iholla D-vitamiinin esiasteesta auringon UV-säteiden vaikutuksesta. D-vitamiini auttaa kalsiumin imeytymistä ja kiinnittymistä luustoon.

DHA on elintärkeä omega-3-rasvahappo, joka on välttämätön elimistön ja aivojen toiminnalle.

E-vitamiini toimii elimistössä, aivan kuten C-vitamiinikin, antioksidanttina.

Fosfolipidit ovat kehon kaikille soluille välttämättömiä rasva-aineita

Haematococcus pluvialis on levä, joka sisältää astaksantiini-nimistä antioksidanttia. Astaksantiini on yksi luonnon voimakkaimmista antioksidanteista, joka suojaa vastustuskykyä.

Happi on elintärkeää ihmiselle ja kaikelle elävälle. Elimistö tarvitsee happea aineenvaihdunnassa, mutta happi ja aineenvaihdunnan sivutuotteet voivat myös vaurioittaa.

Kolesterolin kaksi päätyyppiä ovat LDL- ja HDL-kolesteroli. HDL-kolesteroli tunnetaan myös "hyvänä kolesterolina".

Hivenaineet (mikrokivennäiset) ovat alkuaineita, joita ihminen tarvitsee vähemmän kuin 100 mg päivässä.

Jodi on solujen rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihdunnassa tärkeä kivennäisaine.

K-vitamiini kuuluu rasvaliukoisten vitamiinien sukuun. Ne tulivat alkujaan tunnetuksi koska ovat välttämättömiä veren hyytymiselle. Myöhemmin on huomattu, että K-vitamiinilla on monia tärkeitä tehtäviä. Ne liittyvät luukudoksen muodostumiseen, hermokudoksen rappeutumisen estämiseen sekä verisuonten kalkkeutumisen estämiseen.

Kalkkia esiintyy luonnossa, kun taas kehossa on kalsiumia. Kivennäisaineista juuri kalsiumia onkin kehossa eniten.

Kalsium on hyväksi luustolle, hampaille, hiuksille ja kynsille. Kalsium on myös välttämätön elimistön hermo- ja lihastoiminnalle. Keho tarvitsee kalsiumia lihasten toimintaan ja sydämen lyönteihin.

Luonnossa on yli 600 tunnettua karotenoidia, jotka jaetaan kahten pääryhmään: karoteeneihin ja ksantofylleihin. Karoteenit ovat kasvien rasvaliukoisia väriaineita, jotka ovat täysin liukenemattomia vedessä.

Karotenoidit ovat antioksidantteja, joita elimistö tarvitsee pysyäkseen terveenä ja vahvana. Niitä saa hedelmistä ja vihanneksista ja ne ovat kehon luonnollinen suojamuuri taistelussa vapaita radikaaleja vastaaan.

Kertatyydyttymätön rasva on elimistölle hyväksi ja voi myötävaikuttaa kolesteroliarvon laskemiseen. Kertatyydyttymättömiä rasvahappoja saa pähkinöistä ja oliiveista.

Kivennäisaineet ovat tärkeitä ihmiskehon toiminnalle, kuten vahvan luuston ylläpitämiselle ja lihasten normaalille toiminnalle. Lisäksi kivennäisaineet ovat välttämättömiä hermoimpulssien välittämisessä sekä solujen välisessä viestinnässä.

Mitä on kolesteroli? Miten kolesteroli toimii kehossa ja miten syömällä saa hyvät kolesteroliarvot?

Kohonneet kolesteroliarvot lisäävät sydäninfarktin ja muiden verisuonisairausten riskiä. Ravinnolla voidaan vaikuttaa kolesteroliarvojen nousuun tai laskuun.

Krilliäyriäiset sisältävät runsaasti terveellistä omega-3-rasvahappoa, jota ihmisen elimistö hyödyntää tehokkaasti. Antarktinen krilli elää yhdessä maailman puhtaimmista meristä.

Elimistö käyttää kromia polttaessaan sokeria jolloin sokeri muuttuu energiaksi. Kromi voi osaltaan vähentää makeannälkää.

Kuona-aineet voivat vaurioittaa soluja. Elimistö pyrkii siksi joko neutralisoimaan ne tai pääsemään niistä eroon. Kuona-aineita syntyy elimistössä, lisäksi ruoka-aineet ja ympäristö saattavat lisätä kuona-aineiden määrää kehossa.

Kupari on hivenaine, jolla on tärkeä tehtävä aivojen ja lihasten välisessä tiedonvälityksessä.

LDL-kolesterolia kutsutaan usein huonoksi kolesteroliksi. Partikkelit saattavat takertua verisuonten sisäseinämiin ja osaltaan vaikuttaa rasvakertymien muodostumiseen.

Luteiinia kutsutaan usein silmien antioksidantiksi. Luteiini voi suojata silmiä auringon UV-säteilyltä.

Magnesium on yksi kehon tärkeimmistä kivennäisaineista ja tärkeä luuston rakenneaines. Se osallistuu energia-aineenvaihduntaan ja hermojärjestelmän toimintaan.

Maitohappo ja arat lihakset ovat usein kuntoilijoita ja urheilijoita askarruttavia aiheita. Maitohappoa syntyy lihaksiin niiden työskennellessä ilman happea.

Monityydyttymättömät rasvahapot ja etenkin pitkäketjuiset omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat rasvoista terveellisimpiä. Monityydyttymätöntä rasvaa saa kasvisperäisistä öljyistä ja rasvaisista kaloista kuten lohesta, sillistä ja makrillista.

Kun elimistömme käyttää happea aineenvaihdunnassa tai kun vastustuskykymme taistelee elimistöä uhkaavia mikro-organismeja vastaan, syntyy reaktiivisia happiyhdisteitä, esimerkiksi vapaita radikaaleja. Antioksidantit neutralisoivat näitä yhdisteitä.

Omega-3-rasvahapot ovat kalasta ja kasveista saatavia monityydyttymättömiä rasvahappoja. Elimistön toiminnoista osa on näistä rasvahapoista täysin riippuvaisia.

Omega-6 on elimistölle tärkeä monityydyttymätön rasvahappo. Omega-6-rasvahappoja saa etupäässä viljasta ja öljyistä, mutta myös leivästä ja muista ruoka-aineista.

Proteiinit ovat elimistön olennaisia rakennusaineita. Ne ovat välttämättömiä sekä kasvulle että elimistön normaalille toiminnalle.

Elimistö altistuu monenlaisille rasituksille päivittäin. Ulkoisia rasituksia voivat aiheuttaa ilmansaasteet, tupakka (tupakan savu), stressi, unenpuute tai epäterveellinen ravinto. Riittävä antioksidanttien saanti voi vahvistaa elimistöä sisältäpäin, ja auttaa kehoa pysymään terveempänä.

Rasva täyttää monia tärkeitä tehtäviä elimistössä. Oikeita rasvahappoja sisältävä ruokavalio on terveydelle eduksi.

Rasvan kertyminen verisuoniin johtuu siitä, että rasvaa ja kalkkia kiinnittyy verisuonten seinämiin. Verisuonten rasvakertymät syntyvät pikku hiljaa ja johtuvat hyvin paljon elämäntyylistä ja ruokavaliosta.

Ihmisen aineenvaihdunnassa syntyy sivutuotteena reaktiivisia happiyhdisteitä.

Seleeni on ravinnon kautta saatava kivennäisaine. Seleeni on erittäin tärkeä elimistöin antioksidanttipuolustuksessa.

Keltainen täplä eli makula sijaitsee verkkokalvossa ja sen ansiosta erotamme esimerkiksi eri värejä. Makula sisältää paljon silmän antioksidantteja: luteiinia ja zeaksantiinia.

Sinkki on elimistölle tärkeä ravinnosta saatava kivennäisaine. Sillä on merkitystä aineenvaihdunnan toiminnassa ja vastustuskyvyn säilymisessä.

Spiruliina on ravinteikas levä, joka sisältää vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja ja kaikki välttämättömät aminohapot.

Tagetes erecta (Isosamettikukka) on alunperäisin Latinalaisesta Amerikasta, josta se on levinnyt perinteisenä kansanlääkkeenä. Sen keltainen väri juontaa luteiini- ja zeaksantiini-nimisistä antioksidanteista.

Transrasva on kovetettua rasvaa. Se on epäsuotuisa rasva, joka muistuttaa tyydyttynyttä rasvaa ja jota tulisi välttää koska se nostaa veren kolesterolitasoa.

Triglyseridit ovat rasvaa, jota elimistö käyttää energian varastoimiseen, kuljettamiseen ja tuottamiseen.

Tyydyttyneistä rasvahapoista saa paljon energiaa. Henkilöille, jotka eivät ole aktiiviliikkujia, tyydyttyneet rasvahapot eivät ole paras vaihtoehto. Jos liikkuminen on vähäistä ja tyydyttyneiden rasvahappojen kulutus korkea, voi syntyä kolesteroliarvojen nousuun ja ylipainoon liittyviä ongelmia.

Kuulemme UV-säteistä melkein päivittäin kesällä, ja usein meitä muistutetaan siitä, miten tärkeää on suojata iho ja silmät säteilyltä. Mutta mitä UV-säteily oikeastaan on?

Välttämättömät rasvahapot ovat elintärkeitä, monityydyttymättömiä rasvahappoja, joita elimistö ei itse pysty valmistamaan. Ne ovat vastuussa monista kehon tärkeistä toiminnoista.

Vapaita radikaaleja syntyy kehon energiantuotannossa sivutuotteena ja ne ovat haitallisia kehon soluille. Vapaita radikaaleja muodostuu myös silloin, kun keho altistuu ulkoisille rasituksille.

Vastustuskyky eli immuunipuolustus taistelee kaikkea sitä vastaan, jonka se kokee elimistölle vieraaksi. Se suojelee sairauksia aiheuttavilta tunkeilijoita ja poistaa vaurioittunutta ja kuolutta solukkoa ja kudosta.

Vitamiinit ovat elintärkeitä, orgaanisia aineita, joita elimistö ei itse kykene muodostamaan. Vitamiinit onkin saatava ravinnosta.

Zeaksantiini kuuluu luonnon voimakkaimpiin antioksidantteihin, ja se kerääntyy erityisesti silmään. Zeaksantiini suojaa silmää aurongon UV-säteiltä.