Kolesteroli - toimiva aineenvaihdunta ja kolesteroliarvot

Kolesterolia on kahta eri tyyppiä: LDL ja HDL.

Mitä on kolesteroli? Miten kolesteroli toimii kehossa ja miten syömällä saa hyvät kolesteroliarvot?

Kolesteroli on elimistössä luonnostaan esiintyvä rasvayhdiste. Sen tehtävänä on muun muassa suojata elimistön hermosoluja. Kolesteroli on myös elimistön hormonituotannon "raaka-aine".

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on lipidi eli rasvaa muistuttava aine ja tärkeä rakenneosa solujen uloimmassa kuoressa sijaitsevan solukalvon muodostukselle.

  • Kaikki solut sisältävät kolesterolia.
  • Kolesterolia tarvitaan myös toimivaan aineenvaihduntaan.

Kolesterolia muodostuu maksassa

Normaaliin toimintaan elimistö ei tarvitse paljoakaan kolesterolia. Elimistö tuottaa itse maksassa suurimman osan kolesterolista ja sen etupäässä öisin nukkuessamme. Myös ruoasta saadaan kolesterolia. Jos ravinnossa on vääränlaista rasvaa elimistö muodostaa itse enemmän huononlaista kolesterolia kuin hyvää. Elimistön tuottama huonon kolesterolin määrä riippuu lisäksi perintötekijöistä ja elimistön hormoneista.

Korkeat kolesteroliarvot saattavat johtaa verisuonten ahtautumaan

Liian korkeat LDL-kolesteroliarvot saattavat johtaa siihen, että verisuoniin paakkaantuu rasvakertymiä. Rasvakertymät syntyvät kun rasvaa ja kalsiumia kiinnittyy suonen seinämiin.

Hyvä ja huono kolesteroli

Kolesteroli on rasvapartikkeli ja siksi sen on ensin kiinnityttävä proteiiniin voidakseen kulkeutua veressä, jossa on vettä. Kolesterolia on kahta päätyyppiä ja ne kiinnittyvät kukin eri proteiineihin. Kolesterolin kaksi päätyyppiä ovat LDL-kolesteroli ja HDL-kolesteroli. Usein LDL-kolesterolista puhutaan "huonona kolesterolina".

LDL kuljettaa kolesterolia maksasta soluihin. Mahdollinen ylijäämä saattaa aiheuttaa suonen seinämiin muodostuvia paakkuja. Alhaiset LDL-arvot ovat keholle hyväksi.

HDL-kolesterolia kutsutaan ”hyväksi kolesteroliksi”. HDL-kolesteroli puolestaan estää suonten ahtautumisia kuljettamalla ylijäämääkolesterolin suonista takaisin maksaan. Maksassa kolesteroli hajoaa ja kulkeutuu pois elimistöstä. Korkea HDL-arvo on keholle hyväksi.

Kolesteroli ja ravinnon rasvat

Kolesteroliarvojen nousuun ei vaikuta ainoastaan kolesterolin määrä. Siihen vaikuttaa myös ravinnosta saatavan rasvan määrä. Elimistö tuottaa enemän ”huonoa kolesterolia” kun syömme rasvaista ruokaa. Rasvainen ruoka nostaa myös muiden rasvojen määrää veressä, esimerkiksi triglyseridien. Yksinkertaisen muistisäännön mukaan rasva on sitä terveellisempää mitä juokseampaa se on.

Miten kolesteroliarvoja voi parantaa?

Yksinkertainen tapa alentaa kolesteroliarvoja on syödä terveellisesti ja vähän rasvaa. Yksi hyvä neuvo on valita rasvatonta maitoa ja vähärasvaista juustoa ja lihaa, esimerkiksi lintua ja kalaa. Jopa liikunta voi parantaa kolesteroliarvoja.

 

De fleste fettsyrene kan kroppen lage selv, men noen er essensielle, det vil si de må tilføres gjennom kosten.

Rasvahapot - ruoka, rasva ja terveys - rasvahappoja tarvitaan

Rasva täyttää monia tärkeitä tehtäviä elimistössä. Oikeita rasvahappoja sisältävä ruokavalio on terveydelle eduksi.

Terve elämäntyyli ja oikeat ruokatottumukset auttavat pitämään kolesterolin loitolla.

Rasvan kertyminen verisuoniin

Rasvan kertyminen verisuoniin johtuu siitä, että rasvaa ja kalkkia kiinnittyy verisuonten seinämiin. Verisuonten rasvakertymät syntyvät pikku hiljaa ja johtuvat hyvin paljon elämäntyylistä ja ruokavaliosta.

Jokaisen on hyvä tietää oma kokonaiskolesteroliarvonsa sekä hyvän kolesterolin ja huonon kolesterolin arvot.

Kolesterolin raja-arvot - korkea kolesteroli ja viitearvot

Kohonneet kolesteroliarvot lisäävät sydäninfarktin ja muiden verisuonisairausten riskiä. Ravinnolla voidaan vaikuttaa kolesteroliarvojen nousuun tai laskuun.