Omega-3-rasvahapot

Elimistö on riippuvainen ravinnosta saatavista omega-3-rasvahapoista. Lyhytketjuista omega-3-rasvahappoa alfalinoleenihappoa eli lyhyesti ALA:aa saadaan kasvikunnasta kun taas meren eläinkunnasta saadaan pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja: dokosaheksaeenihappoa (DHA:ta) ja eikosapentaeenihappoa (EPA:aa). Juuri näitä pitkiä rasvahappoketjuja elimistö pystyy käyttämään hyväkseen. Niitä löytyy ennenkaikkea rasvaisesta kalasta kuten lohesta, sillistä, anjoviksesta ja makrillista.

Välttämättömät omega-3-rasvahapot

ALA määritellään puhtaasti välttämättömäksi omega-3-rasvahapoksi, koska ihmisen elimistö ei pysty itse sitä valmistamaan. Usein myös DHA- ja EPA-rasvahappoja kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi vaikkakin elimistö pystyy niitä jossakin määrin itse valmistamaan (kuitenkin pelkästään ALA:sta - ei muista rasvoista). Suurimmaksi osaksi nämä on kuitenkin saatava ravinnosta.

Elimistölle hyödyllinen omega-3

Tutkimus on osoittanut, että välttämättömät rasvahapot ovat elimistölle terveellisiä. Pitkät tyydyttymättömät omega-3-rasvahappot myötävaikuttavat veren rasvapitoisuuden alenemiseen, jolloin ne voivat estää rasvakerrostumien muodostumista verisuonissa ja myötävaikuttaa sydämen ja verisuonielimen hyvään kuntoon.

Pitkät omega-3-rasvahapot - EPA ja DHA - muuttuvat elimistössä välittäjäaineiksi (eikosanoideiksi). Nämä välittäjäaineet ovat tärkeitä muun muassa vastustuskyvylle ja hermostolle.

Rasvahapot ovat solukalvon rakenneosia. Runsas tyydyttymättömän rasvan kuten omega-3-rasvahappojen saanti pitää solukalvon pehmeänä, mikä vuorostaan muun muassa myötävaikuttaa siihen, että verisuonet pysyvät joustavampina ja aivo- ja hermosolut toimivat hyvin.

Omega-3-rasvahappot kasvikunnasta vai kalasta?

Kasviperäiset omega-3-rasvahappot ovat lyhyempiä ALA-rasvahappoja ja ne on edelleen muutettava pitkiksi EPA- ja DHA-rasvahapoiksi ennen kuin elimistö pystyy niitä käyttämään hyväksi.

Kalat ja äyriäiset, jotka syövät ALA rikasta planktonia pystyvät muuttamaan lyhyen ALA:n pitkiksi EPA- ja DHA-rasvahapoiksi. Nämä kalat ja äyriäiset ovat meren eläinkunnan ravintoa ja tällä tavoin pitkiä omega-3-rasvahappoja tiivistyy merieläimiin ja suurempiin kaloihin. Ihmiset, jotka näitä syövät saavat suuren määrän terveellisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja.

Ihmisen elimistö ei todennäköisesti pysty kovinkaan tehokkaasti muuttamaan ALA:a EPA:ksi. Kasvisöljyä on siksi syötävä huomattavasti enemmän kuin kalaöljyjä mikäli haluaa saada saman määrän omega-3-rasvahappoja kuten EPA:ta ja DHA:ta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset

Kala on suositeltavaa ravintoa. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, useita vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Kala on erityisen hyvä omega-3:n lähde. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa ja eri kalalajeja on suositeltavaa käytää vaihdellen. Kaloihin kertyy kuitenkin myös terveydelle haitallisia dioksiineja, elohopeaa ja PCB-yhdisteitä miksi lapsille, nuorille, raskaana ja hedelmällisessä iässä oleville on annettu omat erityissuositukset, joiden mukaan etenkin Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta pyydettyä lohta ja silakkaa sekä sisävesien petokaloja tulisi syödä paljon harvemmin.

Ravinnon omega-3 ja omega-6-rasvahapot

Ravinnon omega-3 lähteitä ovat rapsiöljypohjaiset ruokarasvat, esimerkiksi nestemäinen margariini (sisältää lyhyttä ALA-rasvahappoa) sekä kala (sisältää mm. pitkäketjuisia EPA- ja DHA-rasvahappoja). Jopa tietyistä pähkinöistä, kuten esimerkiksi saksanpähkinöistä, saa omega-3-rasvahappoja. Oliivi-, maissi- ja auringonkukkaöljy sisältävät pieniä määriä omega-3-rasvahappoja.

Omega-rasvahappojen tasapaino tärkeä

Pelkkä omega-rasvahappojen saanti ei kuitenkaan riitä. Vaikuttaaksen optimaalisesti niitä on saatava oikeassa suhteessa.

Nykyajan ruokavalio painottuu hyvin tavallisesti siten, että saamme margariinista ja kasvisperäisistä öljyistä aivan liikaa omega-6-rasvahappoja suhteessa kaloista ja äyriäisistä saataviin omega-3-rasvahappoihin. Pohjoismaisten suositusten mukaan omega-3:n ja omega-6:n optimaalinen suhde tulisi olla 1:3-9.

Omega-3- ja omega-6-rasvahapot ovat toiminnoiltaan ja tarkoituksiltaan usein vastakohtaisten välittäjäaineiden alkulähteitä. Siksi näiden rasvahappojen epätasapaino saattaa johtaa terveyden heikkenemiseen.

Omega-3:n ja omega-6:n välinen ero on siinä, että omega-3-rasvahappojen kaksoissidos sijoittuu rasvahappoketjussa kolmanneksi viimeiseksi kun taas omega-6:n kaksoissidos sijoittuu loppupäästä kuudenneksi.

OmegaPro sisältää omega-3-rasvahappoja, kalsiumia ja magnesiumia, ja on hyväksi sydämen ja verisuoniston terveydelle ja hyvinvoinnille.

OmegaPro-ravintolisä sisältää luonnollisia, huipputiivistettyjäomega-3-rasvahappoja, kalsiumia, magnesiumia sekä D- ja E-vitamiinia.

Tilaa OmegaPro-ravintolisää! Ensimmäiset kaksi kuukautta puoleen hintaan 9,95! Normaalihinta 19,95 e.