A-vitamiini

Tunnetuimpia A-vitamiinin vaikutusalueita on mm. se, että A-vitamiini edistää näön pysymistä normaalina ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Nykyisin tunnetaan kolmetoista eri vitamiinia, neljä niistä on rasvaliukoisia ja loput vesiliukoisia. A-vitamiini, joka kuuluu rasvaliukoisiin vitamiineihin, löydettiin ensimmäisenä. Ero rasvaliukoisilla ja vesiliukoisilla vitamiineilla on merkittävä, sillä se kertoo mikä vitamiini poistuu elimistöstä nopeasti ja mikä varastoituu soluihin ja elimiin. A-vitamiini varastoituu maksaan ja on käytettävissä sieltä tarvittaessa. Jonkin verran A-vitamiinia varastoituu myös rasvakudoksiin, keuhkoihin ja munuaisiin.
A-, D-, E- ja K-vitamiinit ovat rasvaliukoisia. Nämä vitamiinit sitovat itseensä rasvaa ja imeytyvät verenkiertoon suolistosta.

Miksi A-vitamiini on hyväksi?

A-vitamiinilla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössämme. Se edistää:

• Normaalia rauta-aineenvaihduntaa
• Limakalvojen pysymistä normaaleina
• Ihon pysymistä normaalina
• Näön pysymistä normaalina
• Immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
• Lisäksi A-vitamiini osallistuu solujen erikoistumisprosessiin

Vitamiinit ravinnossa

A-vitamiineja ovat yleisnimitykseltään kaikki retinolin kanssa samanlaisen biologisen vaikutuksen omaavat yhdisteet. A-vitamiinia on retinolin muodossa turskassa, traanissa, maksapasteijassa, maitotuotteissa ja keltuaisessa. A-vitamiinia on karotenoidi-muodossa porkkanoissa, keltaisissa hedelmissä, bataatissa, punakeltaisissa vihanneksissa, jota keho voi muuntaa A-vitamiiniksi. Betakaroteeni on tunnetuin karoteeni, jota keho muuntaa A-vitamiiniksi. Vaikka eläinperäiset A-vitamiinit voivat olla suurina määrinä myrkyllisiä, kasviperäiset ovat silti turvallisia, sillä karoteeneista muodostuu A-vitamiinia vain tarvittaessa. Luonnon yli 600 karotenoidista noin 50-60 voi toimia A-vitamiinin lähteinä ja näistä betakaroteeni on muuntuu parhaiten.

A-vitamiinin saanti ravinnosta voi vaihdella suuresti. Raaoista vihanneksista keho saa vitamiinia vain vähän, kun taas kypsennetyistä vihanneksista ja öljyistä keho pystyy käyttämään hyväkseen enemmän. Toisaalta taas liian kova paisto- tai friteerauslämpötila voi tuhota A-vitamiinin. Elintarvikkeiden A-vitamiineissa on myös huono säilyvyys, mikäli ne altistuvat ilmalle ja valolle. Antioksidantit (hapettumisen estoaineet) voivat  suojata myös A-vitamiinia.

A-vitamiini edistää näön pysymistä normaalina

A-vitamiini edistää näön pysymistä normaalina ja osallistuu näköpigmentin muodostumiseen silmässä. A-vitamiinin puutos voi ilmetä valoherkkyytenä tai hämäräsokeutena, joka voi vaikeuttaa esimerkiksi autolla ajoa, kun ajamme hämärään tunneliin ja silmän täytyy tottua hämärään nopeasti.

A-vitamiini on oleellinen yhdiste myös limaa tuottaville soluille ja se edistää limakalvojen pysymistä normaaleina.  Solujen erikoistuminen on prosessi, joka on läsnä useiden solujen kasvaessa ja kehittyessä. A-vitamiinilla on keskeinen rooli solujakautumisessa.

A-vitamiinin tarve

A-vitamiinin saantisuositus ilmaistaan retinoliekvivalentteina (RE), jolloin erilaisten karotenoidien retinoliaktiivisuus on muunnettu yhdeksi
yksiköksi. A-vitamiinin saantisuosituksena on miehillä 900 µg retinolia päivittäin ja naisilla 700 µg retinolia päivittäin.

A-vitamiinin puute

Kehitysmaissa noin 250 miljoonaa lasta kärsii A-vitamiinin puutteesta. WHO:n tavoitteena on poistaa A-vitamiinin puute ja siitä aiheutuvat seuraukset. Toimenpiteinä WHO käyttää imetystietouden lisäämistä, ravintolisien antamista lapsille, A-vitamiinipitoisten ruoka-aineiden kasvattaminen ja opetus.